Ohimolihas ja kaksiosainen ulompi puremalihas ovat tärkeimpiä purentalihaksia
Purentalihakset ovat kehon vahvimpia lihaksia – niiden avulla puhumme, pureskelemme ja ilmaisemme tunteita kasvoilla 😬💬. Ne liikuttavat alaleukaa ylös, alas, eteen, taakse ja sivuille yhdessä leukanivelen kanssa. Pieneltä alueeltaan huolimatta nämä lihakset voivat aiheuttaa suuria ongelmia koko kehossa, jos ne ovat jatkuvasti ylijännittyneet.
🧠 Niskan ja pään asento vaikuttavat suoraan leuan liikerataan. Jos pää on jatkuvasti työntyneenä eteenpäin, alaleuka ei pääse liikkumaan luonnollisesti ja purentalihakset kuormittuvat. Tämä voi johtaa mm. leukojen kireyteen, päänsärkyihin ja jopa äänenkäytön ongelmiin, koska purentalihaksilla on yhteys kurkunpään alueelle kielen ja kieliluun kautta 🎤🦴.
Purentalihakset voidaan jakaa kahteen pääryhmään:
🟣 Suun sulkijalihakset:
🟢 Suun avaajalihakset:
Lisäksi poskilihas (musculus buccinator) auttaa ohjaamaan pureskeltavan ruoan poskihampaille ja kiinnittyy sekä ala- että yläleukaluuhun.
🧠 Ohimolihas sijaitsee nimensä mukaisesti ohimolla ja sulkee suun vetämällä alaleukaa ylös.
🧱 Masseter eli ulompi puremalihas on yksi kehon vahvimmista lihaksista suhteessa kokoon – sen avulla purenta voi olla jopa 80 kilon voimalla! 😲 Tämä lihas kiristyy helposti ja on usein kiputilojen keskiössä.
Bruksismi tarkoittaa hampaiden narskuttelua, kiristelyä tai jatkuvaa leuan jännittämistä – myös silloin, kun hampaat eivät edes osu yhteen. Tätä voi esiintyä sekä yöllä että päivällä. Taustalla voi olla:
🔹 Stressi
🔹 Leukanivelen toimintahäiriöt
🔹 Purennan rakenteelliset ongelmat
Bruksismi kuormittaa purentalihaksia, mikä johtaa helposti lihaskireyteen, päänsärkyyn, kasvo- ja korvakipuihin sekä niska-hartiaseudun jännityksiin. Ei ihme – leuan jännitykset voivat heijastua koko kehoon asti 🌀💥.
Itselläni on ollut hammaslääkärin valmistama purentakisko käytössä jo 24 vuotta – enkä ikinä luopuisi siitä! 😴🦷 Se ei estä purentaa, mutta suojaa hampaita tehokkaasti yön aikana. Jos epäilet bruksismia, suosittelen lämpimästi hammaslääkärillä käyntiä. Kiskoon tottuu yllättävän nopeasti.
🔸 Aamuiset päänsäryt ja kasvojen kipu
🔸 Niska- ja hartiajännitys
🔸 Korvien kipu, suhina tai soiminen
🔸 Epämukavuus kurkunpäässä ja rintakehässä
🔸 Huimaus ja tasapainovaikeudet
🔸 Leukanivelen naksuminen tai rahina
🔸 Hampaiden kuluminen ja arkuus
🔸 Kaksoisleuan paheneminen tai turvotus alakasvoissa
Masseterin (ulomman puremalihaksen) jatkuva jännitys kiristää myös kaulan iholihasta (platysma), joka vetää kasvojen alaosaa alaspäin. Tämä voi aiheuttaa:
⚠️ Marionettijuonteita
⚠️ "Hamsteripusseja" leukalinjan molemmin puolin
⚠️ Kaksoisleuan korostumista
⚠️ Alakasvojen turvotusta ja leukaperien levenemistä
⚠️ Kaulan vaakajuonteita
Lisäksi huono ryhti, eteen työntynyt pää ja kireä niska voivat pahentaa näitä esteettisiä muutoksia 📉. Rintarangan ja hartiaseudun avaaminen, sekä purentalihasten ja kaulan iholihasten rentouttaminen, ovat avainasemassa kasvojen nuorekkuuden ja linjakkuuden ylläpitämisessä 💗✨
➡️ Rentouta purentalihakset
➡️ Venyttä kaulan iholihas
➡️ Tue hyvää ryhtiä pitkin päivää
➡️ Pidä taukoja päätetyöstä ja kännykän tuijottamisesta!
Päännyökkääjälihas eli sternocleidomastoideus ei ole varsinainen purentalihas, mutta sillä on tärkeä rooli purentalihasten hyvinvoinnissa 💡. Sen jännitys vaikuttaa leukaan, niskaan ja jopa hengitykseen – ja toisaalta purentalihasten kireys voi heijastua takaisin päännyökkääjälihakseen. Kaikki liittyy kaikkeen!
🫁 Kun hengitys on pinnallista (esimerkiksi stressin tai huonon ryhdin seurauksena), tämä lihas joutuu auttamaan hengitystä, mikä kuormittaa sitä entisestään. Sen sijaan, että se saisi keskittyä pään liikuttamiseen, se toimii ylitöissä hengityksen avustajana 😮💨
Tämä pitkä ja vahva lihas kulkee kaulan molemmin puolin. Se:
🔸 kiinnittyy takaraivon ja ohimoluun (kartiolisäke) alueelle
🔸 kulkee alas kaulaa pitkin
🔸 kiinnittyy solisluuhun ja rintalastan yläosaan
Sen tehtävänä on taivuttaa kaularankaa eteen ja taakse sekä kääntää päätä sivulle 🧠🔄. Se on usein näkyvissä hoikalla ja jäntevällä kaulalla, erityisesti kun päätä käännetään sivulle.
📏 Kun pää ei ole omalla paikallaan – suoraan selkärangan jatkeena – päännyökkääjälihas kiristyy. Sen luonnollinen vino asento suoristuu, ja lihas nousee pystympään kuin kuuluisi. Tämä muutos ei ole pelkkä ulkonäköseikka, vaan sillä voi olla laajempia vaikutuksia:
❗ Jännitystiloja leuassa, purentalihaksissa, päässä ja niskassa
❗ Huimausta ja korvaoireita (esimerkiksi paineen tunne tai tinnitusta muistuttava suhina)
❗ Turvotusta alakasvoihin ja leuan alle
❗ Pystyjuonteita korvan eteen
Lisäksi pitkäaikainen lihaskireys voi kuormittaa autonomista hermostoa, joka säätelee mm. hengitystä, ruoansulatusta ja kehon palautumista 😵💫💓
✅ Pidä niska pitkänä ja pää selkärangan jatkeena – ikään kuin näkymätön lanka nostaisi päälakea kevyesti kohti kattoa
✅ Hengitä syvään palleasta – anna pallean liikkua eteen ja taakse, ei ylös ja alas
✅ Huolehdi ergonomiasta – sekä työpisteellä että puhelinta käyttäessä
✅ Tee kasvojoogaharjoitteita, jotka rentouttavat niskaa ja kaulaa
✅ Avaa rintakehää ja oikaise ryhtiä päivittäin
Kun päännyökkääjälihas saa rauhoittua ja keskittyä siihen mihin se on tarkoitettu – pään hallintaan ja tasapainottamiseen – myös kasvojen ilme, niska ja hengitys kevenevät ✨💆♀️